Kuvayrityksiä meidän "lankkupöydästä".
Etsimme pitkään sopivan kokoista (alle 100 cm leveä) ja pituista (yli 200 cm) sekä hieman rouheaa pöytää. Pöydän haluttiin olevan ehdottomasti puuta, jotta sitä voisi tulevaisuudessa käsitellä hiomapaperilla, höylällä tai maalilla. Ja pöydän päätyjen tuli olla sellaiset että tuoli mahtuu edes puoliksi alle. Pari hienoa yksilöä tulikin vastaan, mutta niin tuli myös hinta. Yksi ruotsalainen ihanuus jäi Loimaan Ribboniin, ja mietimmekin pitkään pitääkö se käydä ostamassa. Onneksemme mietittiin, sillä paikallislehdessä oli eräs kaunis aamu ilmoitus juuri sellaisesta lankkupöydästä, jollaista olimme toivoneet ja hinta oli uskomattoman edullinen. Kiiruhdimme liikkeeseen, Riihimäen Awaraan, ja pelkäsimme, että huippuedullinen tarjous olisi saanut kaikki muutkin liikkeelle, mutta ei. Yhtäkään pöytää ei oltu ehditty edes kasaamaan, mutta paketista ilmestyneistä palasista totesimme ottavamme sen. Niinpä meillä on nyt omasta mielestämme juuri oikeanlainen pöytä ja sen ääreen mahtui joulunakin 10 aikuista ilman ahdistusta :)
Lapset ovat jo siinä iässä, että eivät (ehkä) innostu haarukalla hakkaamaan pintaa, mutta jos ja kun niin käy voi se olla hyväksikin tuollaiselle rouhealle, eläväpintaiselle huonekalulle, joka toivottavasti on meidän elämässä mukana vielä pitkään.
Joo tiedän... Matto on aivan liian pieni tuonne pöydän alle, mutta kun en aamuisin jaksanut kuunnella kun mies kolisteli Hayn tuolia laattalattiaa vasten niin hain varastosta tuollaisen ikivanhan (90-luvulta !! ) dhurrimaton. Itse matossa ei ole vikaa; dhurria eli villaa, jota voi putsata fairyvaahdolla, tosin hieman lörppö niin kuin kuvasta näkyy ja isompikin saisi olla :)
Matto varmaan saa kyytiä kun kesä koittaa, siihen asti saa auttaa asiaa.
Mitäs olette mieltä tästä sekamelskasta?
(penkillä näyttää olevan kasa lehtiä...)